Tsalkan piirikunta (Ts’alk’is Munitsip’alit’et’i)
Tsalkan piirikunta on piirikunta Georgian eteläosassa Kvemo Kartlin hallintoalueella. Piirikunnassa on noin 22 000 asukasta (2007) ja sen pinta-ala on 1 051 neliökilometriä. Vuonna 1989 asukkaita oli yli 44 000. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Tsalkan asukkaista 55,0 prosenttia oli armenialaisia, 22,0 prosenttia kreikkalaisia, 12,0 prosenttia georgialaisia ja 9,5 prosenttia azereita. Piirikunnan keskus on Tsalkan kaupunki.
Neuvostoaikana Tsalka oli yksi Georgian vaurammista alueista ja se tunnettiin maataloustuotteistaan. Talousromahdus 1990-luvulla koetteli aluetta kuitenkin pahoin. Suurin osa alueen kreikkalaisista on muuttanut pois ja heidän tilalleen on tullut georgialaisia Svanetian ja Adžarian vuoristoalueilta sen jälkeen kun luonnonkatastrofit tuhosivat heidän kotejaan. Etnisten ryhmien välillä on ollut Tsalkassa jännitteitä. Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputki kulkee maakunnan halki.
Tsalkan alueella sijaitsee Kldekarin linna, joka oli samannimisen ruhtinaskunnan keskuspaikka ja jonka perusti 800-luvun lopulla ruhtinas Liparit I. Linna hallitsi ainoaa tietä Kartlista Džavakhetiin.
Neuvostoaikana Tsalka oli yksi Georgian vaurammista alueista ja se tunnettiin maataloustuotteistaan. Talousromahdus 1990-luvulla koetteli aluetta kuitenkin pahoin. Suurin osa alueen kreikkalaisista on muuttanut pois ja heidän tilalleen on tullut georgialaisia Svanetian ja Adžarian vuoristoalueilta sen jälkeen kun luonnonkatastrofit tuhosivat heidän kotejaan. Etnisten ryhmien välillä on ollut Tsalkassa jännitteitä. Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputki kulkee maakunnan halki.
Tsalkan alueella sijaitsee Kldekarin linna, joka oli samannimisen ruhtinaskunnan keskuspaikka ja jonka perusti 800-luvun lopulla ruhtinas Liparit I. Linna hallitsi ainoaa tietä Kartlista Džavakhetiin.
Kartta - Tsalkan piirikunta (Ts’alk’is Munitsip’alit’et’i)
Kartta
Maa (alue) - Georgia
Georgian lippu |
Antiikin aikana Georgian aluetta hallitsivat kaksi kuningaskuntaa, Kolkhis ja Iberia. Niistä jälkimmäinen oli yksi ensimmäisistä kristinuskon virallistaneista valtioista 300-luvun alussa ja muodosti ytimen, jonka ympärille yhdistynyt Georgian kuningaskunta muodostui 1000-luvulla. Poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kukoistuskauden jälkeen kuningaskunta taantui 1200-luvulla ja hajosi lopulta useiksi kuningas- ja ruhtinaskunniksi 1500-luvulla. Kolme vuosisataa kestäneen osmanien ja Persian valtakuntien hegemonian jälkeen Georgia liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1800-luvun alussa. Georgia itsenäistyi jälleen vuonna 1991. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia leimasivat sisäinen konflikti ja taloudelliset vaikeudet. Georgian tilanne alkoi vakautua vähitellen vuonna 1995 ja parani verettömän vallanvaihdon, niin kutsutun ruusuvallankumouksen jälkeen vuonna 2003. Georgia kärsii kuitenkin edelleen ratkaisemattomista konflikteista Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Väkiluku, noin 3,7 miljoonaa, ilmoitetaankin ilman näitä alueita. Väestönkasvu on negatiivinen. Suhteet naapurimaahan Venäjään ovat pysyneet huonoina näiden kiistojen ja Georgian Nato-jäsenhakemuksen vuoksi.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
GEL | Georgian lari (Georgian lari) | ₾ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
HY | Armenian kieli (Armenian language) |
AZ | Azerin kieli (Azerbaijani language) |
KA | Georgian kieli (Georgian language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |